Katsottavien televisio-ohjelmien loputtua päätin tehdä viimeisen osion oppimistehtävä kakkosesta eli lukea muiden opiskelijoiden blogeja ja kommentoida heidän kirjoituksiaan. Koska aivotoimintaani on viimeaikoina häirinnyt jalkapallo, ihmettelin kun muutama opiskelutoveri oli käynyt kommentoimassa kirjoituksiani. Aukaisin tekstinkäsittelyohjelman ja aloitin kirjoittamisen. Hyvän alun jälkeen päätin vielä vilkaista tehtävänantoa ja kappas! Potkupallon täytteiset aivoni olivat käsittäneet väärin. MINUN ei tarvitsekaan kirjoittaa OMASSA blogissani muiden kirjoituksista, vaan käydä kommentoimassa heidän kirjoituksiaan. Tämä oli helpotus, kunnes aloitin kommentoimisen. Blogialustat nimittäin haluavat varmentaa, etten ole robotti.
Itselleni robotit, tuttavallisemmin botit (anteeksi taas wikipedialinkkaus, siellä vaan on asiat selitetty niin että ne tulevat ymmärretyiksi) ovat tuttuja IRC:stä. Monella käyttämälläni kanavalla oli botti, ettei joku yhteisön ulkopuolinen valtaa kanavaamme. Olen joskus nuoruudessani osannut antaa sellaiselle toimintakäskyjä, tuskin onnistuisi enää. Mutta asiaan. Itseäni ärsyttää suunnattomasti se, että joudun tuijottamaan noita hajanaisia kirjain- ja numerorykelmiä. Se on äärimmäisen vaikeaa, varsinkin väsyneenä. Jos en olisi onnistunut, olisiko se merkinnyt sitä, etten saa tehtävän neljättä osuutta suoritettua?
Jos kiinnostaa tutustua muiden kurssilaisten mietteisiin oppimistehtävä kahden tiimoilta, käykää kurkkaamassa Elämää SOMEssa -blogia. Mielenkiintoista filosofista pohdintaa, joka sai sanavalmiin humanistin hiljaiseksi. (Itselläni on lukiosta saakka ollut mystinen viha-rakkaus-suhde filosofiaan. Viimeinen tentti, jonka suoritin yliopistoon oli filosofian historia. Onneksi en joutunut koko opusta tenttimään, vain ensimmäiset, hmm... melkein 2000 vuotta.) Kartanonrouva taas pohtii LVM:n pelisääntöjä kuten minäkin, mutta eri kantilta. Kannattaa vilkaista! Kävin myös kommentoimassa Tarhurin matkassa -blogin mietintöjä aiheesta itsensä etsiminen hakukoneella.
En tietääkseni ole robotti, vaan ihminen. Ihmiset tarvitsevat unta, joten hyppään virtuaalitodellisuudesta fantasiamaailmaan ("a Feast for Crows"'n uusintakierros muutamaa lukua vaille päätöksissä) ja lueskelen opiskelutovereiden kirjoituksia lisää huomenna, ne ovat nimittäin mielenkiintoisia. Oppimistehtävä numero kolme tulee olemaan hieman haastavampi, sillä tehtävänanto seuraavanlainen: Sosiaalisen median ohjausvälineitä, verkkoyhteisöjä ja/tai palveluja hyödyntävän kokonaisuuden tai muun käytänteen toteutussuunnitelma (yksilö-, pari- tai ryhmätehtävä). Onneksi sen tekemiseen on aikaa yli kuukausi, mikä toisaalta tarkoittaa sitä, ettei tule kirjoitettua tätä blogia tämän tehtävän puitteissa kuin kerran. Kannattaa kuitenkin seurailla, sillä sitä ei koskaan tiedä mitä keksin, kun saan suursiivouksen sekä jalkapallon mm-kisat pois häiritsemästä elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti