Intranet Oiva ja oppimisalusta Optima

Tämän viikon aiheina ryhmällämme oli koulumme intranet Oiva sekä oppimisalusta Optima. Molempia tulee lukuvuoden aikana käytettyä päivittäin.  Näiden kahden lisäksi olen aiemmin käyttänyt myös Wilmaa ja Moodlea. Koska kahden muun käytöstä on kulunut sen verran aikaa, en lähde vertailemaan käytettävyyttä. Lisäksi minulla oli aiheena ongelmat, joten tämä postaus on hyvin lyhyt ja lähinnä tiivistelmä ryhmäblogissa olevasta muokkauksestani. 

Optiman kohdalla harmaita hiuksia (joita minulla on tiettävästi vain yksi, sekin oikeastaan valkoinen) aiheuttaa opettajien eriävät käytännöt siitä, miten he järjestävät materiaalin, määrittävät palautusajat ja laittavat linkkiasetukset. Osalla materiaali on järjestetty helposti löydettäväksi, osalta on vaikea löytää jotain tiettyä tehtävää. Osa opettajista julkaisee materiaalin hyvissä ajoin, osa taas juuri ennen luentoa. Näihin me opiskelijat voimme vaikuttaa antamalla kurssipalautetta. Optimassa oli juuri ohjelmistopäivitys, mikä muokkasi sen ulkonäköä ja hieman toimintojakin. Uusi ulkonäkö ei imartele, käytettävyyteen en osaa vielä ottaa kantaa, sillä en ole tarvinnut alustaa vielä.

Voi Oiva, Oiva. Sitä pitäisi seurata päivittäin, jotta saisi tietoa esimerkiksi oppituntien peruutuksesta. Tiedottamiseen se on kätevä, mutta yritäpä löytää sieltä jotain tärkeää tietoa, joka ei löydy tiedotteista. Tai selvittää luokkatilaa kalenterista.  Tänä kesänä olen osallistunut muutamalle kurssille, joiden opettajat käyttävät Oivaa materiaalin jakamiseen ja tehtävien palauttamiseen. Käsittääkseni Oivaan ei voi tehdä erillisiä kansioita, vaan sinne on vain tuotava tiedostot. Tämä on suhteellisen selkeää, jos tiedostot ovat avattavissa ja nimetty järkevästi.

Vaikeakäyttöisiä nämä kaksi kaverusta eivät ole, mutta niistä on vaikea löytää mitään. Oman ongelmansa luo se, että nämä kaksi, Asio (opiskelijatoiminnot) sekä sähköposti eivät ole niin yhteensopivia, että yhteen kirjautumalla ja sieltä toiseen siirtymällä selviäisit ilman uutta kirjautumista. Kannattaa käyttää aikaa sekä vaivaa ja viettää niiden parissa tutkimusretkiä. Se helpottaa huomattavasti. Suosittelen myös etsimään luentomateriaalin hyvissä ajoin ENNEN luennon alkua… 

Ja eikun opiskeluiloa! Lukuvuoden alku on lähellä!

Verkkokokousympäristö Adobe Connect

Tämän viikon aiheena ryhmällämme oli Adobe Connect, tuttavallisimmin AC. Se on opiskelujemme tärkein työväline, sillä tutkintomme toteutetaan verkko- ja lähiopetuksen yhdistelmänä, toisin sanoen monimuoto-opiskeluna. Ensimmäinen opiskeluvuosi alkaa olla lopuillaan ja AC on tullut hyvinkin tutuksi. Olen käyttänyt sitä oppituntien seuraamisen lisäksi ryhmätyöskentelyssä (ja luultavasti jo maininnutkin asiasta, teen sen myös tässä). Tästäkin aiheesta (AC) löytyy lisää ”Valmiina verkko-opintoihin!” –blogista sekä muiden ryhmäläisten henkilökohtaisista blogeista. Tai ainakin pian löytyy. Itselläni tuli kiire päästä postaamaan tätä, sillä tädin velvollisuudet kutsuvat ja pitävät minut hyvin kiireisinä seuraavan vuorokauden ajan.

Tähän mennessä ongelmallista on ollut se, etteivät kaikki opiskelijat osaa käyttää mikrofonia (laittaa sitä toimintakuntoon ja päälle) ja kaikki opettajat eivät osaa käyttää koko ohjelmaa. Oppituntien alussa saattaa turhaan värkkäämiseen kulua liikaa aikaa, kuten myös kesken oppitunnin (esimerkiksi jos opettaja vaihtaa tiedostoa tai jakaa meidät ryhmiin). Kaikki tämä olisi vältettävissä sillä, että opettajat suunnittelisivat tunnit tarkemmin ja että heidät opastettaisiin paremmin. Opiskelijat tulisi myös perehdyttää paremmin. Tietotekniset taidot ovat hyvin vaihtelevia, samoin asioiden omaksumisen nopeus. Itselläni ei ole ongelmia omaksua uusia ohjelmia tai muita vastaavia, jos saan niihin rauhassa itse ensin perehtyä. 

Tutkinnon opiskeleminen verkossa on haastavaa. Opiskelutovereita tapaa vain joka toinen viikko. Lisäksi meillä on ollut paljon ryhmätöitä ja koska kyse on opiskelumuodosta, joka mahdollistaa täysipäiväisen työnteon, on yhteisille opiskeluhetkille äärimmäisen vaikeaa löytää aikaa. Verkko-opiskelu vaatii myös itsekuria. Yleensä luennot nauhoitetaan, joten ei ole välttämätöntä olla läsnä juuri sillä hetkellä vaan ne voi katsoa myöhemmin. Tässä ongelmallista on se, että jos ei jotain ymmärrä, ei sitä voi nauhoitetta kuunnellessa kysyä. Suoraa luentoa seuratessa kommunikointi tapahtuu chatin kautta, reaaliajassa. Opettajat eivät kuitenkaan ehdi seurata sitä koko ajan, mikä taas aiheuttaa ongelmia. On vaikea tietää, mihin aiheeseen kommentti tai kysymys kuuluu.

Ryhmätyövälineenä, vai pitäisikö sanoa ”kokoontumisympäristönä”, AC on toimiva. Ryhmätyölle löytyy paremmin aikaa, kun sitä ei kulu matkoihin. Yksi voi toimia kirjurina ja muut seurata reaaliajassa kirjoitusta. Lisäksi voidaan keskustella asioista, useamman henkilön voimin. Toki tämä ei korvaa sosiaalista kanssakäymistä ja on silti hyvä tavata myös oikeassa maailmassa ryhmänsä kanssa. Hyödynnämme AC:a myös tässä ryhmätyössä ja toistaiseksi se on toiminut. On huomattavasti helpompaa sopia asioista suullisesti kuin kirjallisesti. Näin vältytään myös monelta epäselvyydeltä 

Pssst... Tässä myös linkki Adoben AC:n tuotesivuille

Ryhmätyöväline Google Drive

Ensimmäisessä oppimistehtävässä jouduimme tutustumaan meille ennestään vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön. Onneksi en valinnut Google Drivea uudeksi sovellukseksi (tsekkaa "Arpa on heitetty"), sillä neljännessä tehtävässä päätimme ottaa sen yhdeksi "tutkimuskohteeksi" sekä hyödyntää sitä ryhmätyövälineenä. En ole ennen tätä käyttänyt Google Drivea, olin kyllä kuullut siitä. Meille (aikuisille) monimuoto-opiskelijoille informoitiin opintojen alussa, että kyseistä palvelu kannattaisi hyödyntää, mutta mitään opastusta ei tietääkseni ole annettu. En osallistunut pakollisille tietotekniikan kursseille, viestintään tai tiedonhakuun sekä orientoiviin opintoihin, sillä sain ne (kokonaan tai osittain) hyväksiluettua. 

Ryhmätöitä tehdessä olemme tähän asti hyödyntäneet Adobe Connectia siten, että yksi on jakanut asiakirjan, johon työtä on tehty tai tehneet työtä "livenä". Kontrollifriikkinä olen karsastanut ajatusta käyttää palvelua, jossa jokainen voi muokata tekstiä. En siksi, että minun täytyy välttämättä saada itse tehdä kaikki, vaan sen vuoksi, ettei joka toinen virke ole eri tyylinen. Tokihan työn laadun kannalta on parempi, että se on kirjoitettu yhtenäisesti ja samalla kirjoitustyylillä, kuin että se muistuttaisi tilkkutäkkiä. Itsekritiikin paikka: täydellisyyttä ei ole olemassakaan. Kun tutustuimme tämän viikon aiheeseen kukin tahollamme, kirjoitimme ajatuksia yhteiseen tiedostoon – Google Drivessa ja käytimme jokainen eriväristä tekstiä, jotta erottaisimme kirjoituksen. Tämä toimi yllättävän hyvin ja näin jokainen sai mielipiteensä esiin ja pohtia asiaa omalla tahollaan. En aio jättää käyttämistä tähän yhteen tehtävään, vaan ehdottomasti hyödyntää sitä myös jatkossa. Mutta henkilökohtaiseen (?) työskentelyyn aion edelleenkin käyttää samoja metodeja kuin ennenkin (kynä, paperi ja MS Word).

Muutaman sanan voisi sanoa myös käyttökokemuksesta. Itselläni ongelmia aiheuttaa vain se, että ei tarvitse tallentaa! Googlen palveluista minulle ennestään tuttuja ovat Gmail, Blogger sekä Google+, jonkin verram tuttuja ovat myös valokuvat (Picasa) ja YouTube eli tiedän jo jonkin verran siitä, miten Googlen palvelut toimivat. Auttaa huomattavasti, kun sekä palvelun tarjoaja että Microsoft Office ovat tuttuja. Lisäksi opin paremmin tekemällä ja kokeilemalla, tuskastumisella ja epäonnistumisella, kuin kuunnellessa ohjeita ja yrittämällä seurata niitä, sillä usein ohjeet on tehnyt henkilö, joka jo osaa asiat eikä täten osaa välttämättä asettua ensikertalaisen asemaan. Tein aikonani entisellä työpaikalla käyttöohjeet SAP/R3-järjestelmästä, koskien omia töitäni, periaatteella "jotta tyhmempikin tajuaa", millä tarkoitin itseäni. Älkää innostuko, en ole kovin tyhmä - yleensä.

Jälleen hieman kritiikkiä – tosin Googlea kohtaan, sillä se, mitä minä heidän Palveluihinsa lataan, ei enää olekaan vain minun: ”Kun lataat, lähetät tai tallennat sisältöä Palveluihin tai niiden kautta tai vastaanotat sisältöä Palveluista tai niiden kautta, annat Googlelle (ja yhteistyökumppaneillemme) maailmanlaajuisen oikeuden käyttää, ylläpitää, tallentaa, jäljentää, muokata, välittää, julkaista, esittää ja levittää kyseistä sisältöä, asettaa sitä julkisesti esille sekä luoda siitä johdannaisteoksia (esimerkiksi teoksia, jotka syntyvät kääntämällä, sovittamalla tai tekemällä teokseen muita muutoksia, joiden avulla sisältö saadaan toimimaan Palveluissa paremmin).” Kannattaa siis lukea palveluehdot tarkkaan ja miettiä, mistä on valmis luopumaan Palveluiden hyväksi.

Enemmän tietoa (opiskelijanäkökulmasta) Google Drivesta löytyy "Valmiina verkko-opintoihin!"-blogista.

P.S. Google Drive löytyy myös Twitteristä ja Bloggerista.